sunnuntai, 19. kesäkuu 2011

Tauko

Jopas on ollut tauko! On vissiin ollut muuta tekemistä.

Lueskelin edellisiä kirjoituksia, viime vuoden elokuussa olen kirjoittanut saunan osalta, että "periaatteessa kiuas paikoilleen ja se on siinä". Ei mennyt ihan niin. Kiuas on saanut paikkansa eilen ja muuri odottaa antiikkilaastia osalleen. Muuten sauna on uusittu ulkolaudoitusta ja eristystä myöden. Enää siis vain paneelit ja lauteet :D

Kaverille innoissani puhelin juuri tuota "enää paneelit ja lauteet"-juttua, mutta tämä kerrostalossa elämänsä viettänyt nainen ei oikein ymmärtänyt ympärilleen katsellessaan, että miten niin "enää".  Tottahan se on, että kun saunassa näkyy pelkkä laudoitus, ei siinä asiaan vihkiytymätön (ihan kuin itse niin kamalasti ymmärtäisin) ymmärrä, millaisen homman takana sekin on.

Juhannussauna oli toiveena, mutta ei siihen ihan ehdi. Huomenna lähdetään Puolaan keskitysleirivierailulle, joten juhannus tulee ennen aikoijaan.

Olohuone ei ole kokenut mitään mullistavaa edistystä, mutta takan alle tuleva laatta on saanut laajennuksensa, joten ennen syksyä pitäisi sitten eristää koko höskä, josko sähkön tasauslasku olisi sitten miellyttävämpää luettavaa.

Josko siis pakkauspuuhiin ja jännityksellä odotan, miten kauan menee seuraavaan päivitykseen!

tiistai, 31. elokuu 2010

Ei otsikkoa

Huh huh! Loman jälkeen töissä on kyllä menty pää kolmantena jalkana! Lauantaina pisti harmittamaankin, oltiin 3 kk suunniteltu tyttöjen kanssa Hausmyllyn keikalle menoa. Saikkutapaus töissä sitten juuri lauantaina ja työkaveri ei viitsinyt tehdä mitään puolestani, niin olin sitten 13 h töissä, enkä päässyt keikalle. Tänään huomasin, että opiskelut ovat näemmä alkaneet. Ravintola, jossa olen töissä on eri alojen opiskelijoiden kantapaikka. Maanantai illat ovat yleensä niin hiljaisia, että salin vuorossa ollaan yksin. Olin siis yksin, kun pubin puolelle tuli 50 opiskelijaa jonoon, yhtäaikaa. Eikä tässä vielä kaikki! Tämän jälkeen tuli 50 eri alan opiskelijaa lisää. Eikä tässäkään vielä kaikki! Sain vielä kolmannenkin samanmoisen porukan! Ja ei, yksikään "ryhmä" ei ollut vaivautunut ilmoittamaan tulostaan. Tokihan ravintolaan voi tulla noinkin, mutta olisi heillekkin mukavampaa, että olisimme varautuneet tälläiseen, ja olisi ollut enemmän ihmisiä töissä. Ei olisi tarvinnut jonottaa ulkona, porttien ulkopuolella...

Noh, työpäivä menikin mukavasti ja todella nopeasti, ei tarvinnut miettiä mitä tekisi :P Infosin kyllä aika montaa opiskelijaa, että tosi kiva kun tulivat, mutta ensi vuodeksi vinkki vitonen: ilmoittakaa etukäteen niin kaikilla on kivempaa. Lauantaina eräs porukka yritti ilmoittaa tulevansa, tosin sanoin, ettei kannata. Puhelin soi klo 15: "moi, meitä olis tässä tälläinen ryhmä, oliskohan teillä tilaa klo 16?" (tunnin varoitusajalla?!?) Tietenkin kysyin, millainen ryhmä ja millä asialla. " no meitä olisis tulossa 35 henkilöä syömään". Totesin vain, ettei kyllä onnistu näin lyhyellä varoitusajalla ja sain luurin korvaani. Ihan oikesti, kuka IDIOOTTI yrittäää varata tunnin varoitusajalla 35 hengelle ruokapaikkaa ja kun se ei onnistu, vetää herneen nenäänsä!

Huoh.

No juu....se taas töistä. Puuhella on täällä kotona murheenkryyni. Savuttaa kauheasti ja kaikkemme olemme yrittäneet. Pari päivää sitten mies teki jonkin uuden liitäntäputken hormiin, vanha oli huono ja todella kökköinen. Tänään aamulla ajattelin hiukan lämmittää, kun hellan pitäisi nyt sitten kuulemma vetää kunnolla. Lämmitinkin. Alussa savua tuli levyjen välistä enemmän kuin koskaan ennen. Sitten se kuitenkin rauhoittui. Lisäilin puita kolmeen otteseen ja mukavasti menikin muutama tunti. Sitten alkoin häkävaroitin piipata. No eipä muuta kun kaikki ikkunat ja ovet selälleen. Tunnin verran laittelin varoittimeen vähän väliä pariston takaisin ja aina vain piippasi. Mies on kaverinsa kanssa tänään katsonut taas, missä mättää, odotan innolla, että huomenna kuulen mihin ollaan päädytty...

Kaipa tästä nukkumista pitäisi yrittää, huomenna aamuvuoro... Oli vaan pakko johonkin purkaa opiskelijoiden luoma v-itutus :)

perjantai, 27. elokuu 2010

Viikonlopun missioita

Huoh... Tilasin kissalle kaulapantaan netin kautta laatan, jossa toisella puolella on nimi ja toiselle sekä minun, että mieheni, puhelinnumerot. Ensinnäkin odottelin laattaa melkein 2kk (olin maksanut sen tilauksen yhteydessä). Laitoin sähköpostia ja sain ensin vastaukseksi, että kaivertajalta oli kyseinen laatta loppu, tulee viikonpäästä. Ihmettelin kovin, että jos laatta on loppu, eikö olisi kohteliasta ilmoittaa siitä asiakkaalle, eikä pitää tätä epätietoisuudessa. Tuosta sähköpostista on n. 3 viikkoa. Eilen tämä kauan kaivatta laatta tuli. Innoissani sitten esittelemään sitä miehelle kun hän tulee töistä. Saan ensin iloisen katseen, sitten sellaisen "ei ole todellista"-katseen. Hänen numeronsa viimeinen numero on väärä. Eli nyt vaan sitten odotellaan laattaa uudelleen oikeilla tiedoilla. Jotain positiivista kuitenkin, yritys ei pyytänyt lähettämään vanhaa laattaa takaisin, eipä tullut lisävaivaa.

Remonttikin edistyy. Tai siis esim olohuone on  enää remonttia vaille valmis \o/ :D Kerrankin en joutunut touhuamaan yksin kun älysin pyytää kaveria seuraksi, siinä sitten purettiin tyttöenergialla kattoa ja maisteltiin olutta. Kivaa oli!

Keittiön puuhella on aiheuttanut pientä harmia, nyt kun ollaan kokeiltu sen toimivuutta. Entiset omistajat ovat kuulemma aktiivisesti käyttäneet hellaa päivittäin ja se on nuohottukkin toukokuussa. Noh, eipä tunnu vetävän. Monta kertaa ensin yritettiin ja syytettiin matalapainetta, kosteaa ilmaa ja kuukausien käyttämättömyyttä. Nyt sitten saatiin se hiukan vetämään, mutta edelleen hellan levyjen välistä "pöllähtää" aika ajoin savu sisään. Ulkoa piippua katsellessa savua tulee ulos, mutta pienikin tuulenpuuska saa heitettyä savun takaisin. eli viikonloppuna ilmeisesti irrotetaan hella seinästä ja katsotaan josko sieltä löytyisi syy.

Viikonlopun missioita siis: Hellan irrottus, saunan ikkunapuitteiden maalaus, piipun viimeisten kierrosten muuraus ja peltien mittaus&tilaus.  Eiköhän tuossa taas 2 ihmiselle ole tekemistä, varsinkin kun itse olen viikonlopun töissä :P

Piharakennuksen alunen pitäisi myös tyhjentään. Se on aivan täynnä puuta. Siis aikaisempien remonttien yhteydessä irrotettua listaa,paneelia, lattiaa jne. on vain heitetty epämääräiseen kasaan nauloineen päivineen. Puolet on purettu ja sahattu, puolet jäljellä. Noh, onpahan ainakin puuta mitä polttaa. Saunan takana on pressun alla vielä samanmoinen kasa.

Odotan jo innolla, että pääsee saunomaan, periaatteessa enää piippu kuntoon ja kiuas paikoilleen niin pääsee taas löylyihin!

perjantai, 13. elokuu 2010

Töissä taas!

Noniin, nyt on sitten työelämään palattu, mikä on aika ihanaa. Oli niin mukava työpäivä tänään, vaihtelua elämään, kun järjestellään häitä ihan ravintolan ulkopuolelle (yleensä meillä ei ole minkäänlaista "pitopalvelu"toimintaa). Porukassa oli parhaat tyypit koko lafkasta, omistaja mukaanlukien.

Kuulun siis siihen aina vaan vähenemään osaan työntekijöistä, jotka nauttivat työstään. Lukiossa vielä ajattelin lähteväni lukemaan maantiedettä tai kieliä, unelma-ammatti kuitenkin löytyi sitten paljon lähempää ihmisiä ja vähemmällä koulutuksella. Olen töissä pienessä, yksityisessä omistuksessa olevassa, ravintolassa. Meillä on työntekijöitä hurjat 11 kpl! Koko porukan henki on aivan loistava ja koko toimintaa tuo lähemmäksi se, että omistaja työskentelee ihan meidän kanssamme, eikä ole mikään kasvoton yritys.

Noh, palatekseni niihin häihin. Kyseessä on hiukan päälle 100 hlön häät. Käsitykseni mukaan morsiuspari on aivan ihana. MUTTA: parin valitsema hääpaikka ja sen omistajat eivät sitten olekkaan niin ihania. Paikka ja varaukset ja kaikki muutkin asiat ovat olleet kunnossa jo keväällä. Ongelmat ovatkin alkaneet 3 vko ennen häitä. Olen kuullut kaikenlaisia juttuja, mutta tänään näin ensimmäistä kertaa itse omistajan. Hän tuli ilmoittamaan meille, että pöytäliinoja ei sitten saa liata. Ensinnäkin: miksi ilmoittaa se meille? Mennäänkö me sitten jokaiselle häävieraalle tarjoamaan ruokalappu? Vai seisomaan vieressä ja antamaan ohjeita lasin kaatamiseksi suuhun oikeassa kulmassa tapaturmavaaran eliminoimiseksi? Toiseksi: Kyseiset pöytäliinat maksoivat erikseen (Kyllä, morsiusparille lähetettiin lasku etukäteen pöytäliinoista. Kaiken lisäksi morsiamen olisi pitänyt tietää tarvittavien pöytäliinojen lukumäärä, eikä hääpaikka osannut ottaa kantaa asiaan (pöydät ja liinat tulevat siis hääpaikan puolesta, luulisi, että he tietäisivät paremmin) Lisäksi puolet liinoista olivat likaisia ja toinen puoli ryppyisiä. Kaiken kukkuraksi liinat eivät olleet edes oikean kokoiset heidän pöytiinsä (liina roikkuu melkein lattiassa kun pöytään olisi tarkoitus vielä istua ruokailemaan ja viettää koko ilta)

Liinat eivät ole olleet ainoa huolenaihe, mutta jos yksistä pöytäliinoista saadaan noin suuri probleema (toimittajien taholta), niin jokainen voi kuvitella, mistä muusta saadaan ja miten paljon ongelmaa.

Miten ihmeessä "tila", joka varmasti saa pääosan tuloistaan erinäisten juhlien järjestämisestä, voi käyttäytyä näin. Ymmärrän, että virheistä oppii, ja jos ovat liikaa liinavaatepyykkiä joutuneet pesemään niin yrittävät ehkäistä sen syntymisen. Mutta kenen maalaisjärki toimii niin, että "et sitten sotke". Lapsellekkin voit sanoa, että syö varovasti, ettei sotkua syntyisi, mutta on lähinnä naurettavaa kehoittaa lasta olemaan sotkematta, harva sitä tahallaan tekee. (noh, lapsi saattaa kokeilla, kun on niin kivaa katsoa miten jäätelö/hillo/suklaa/mehu leviää lattialla, että sinänsä huono vertaus)

Voi morsian raukkaa, jolla varmasti on muutenkin ajateltavaa. Sitten joku idiootti soittaa pari pvää ennen häitä lähinnä naurettavista asioista.

Noh, huomenna päästään toteuttamaan meidän osalta häät, joita odotan kovasti. Ihanaa olla osa jonkun (tuntemattomankin) tärkeää päivää ja yrittää tehdä siitä mahdollisimman täydellinen (eli piilottaa kaikki pienetkin ongelmat hääparilta :D)

Hiukan rassaa, että usein toistuva jännetupentulehdukseni tekee taas tuloaan oikeaan ranteeseen. Eilen roudattiin tiiliä tuonne piippuun ( jota mies on veljensä kanssa tälläkin hetkellä muuraamassa kun minä nörtteilen) ja ranne siitä sitten alkoi vihoittelemaan. Onneksi oireet tunnistaa jo yleensä tarpeeksi ajoissa, niin muutama tulehduskipulääke ja vajaan viikon rannetukikuuri tepsivät, eikä tarvitse sairaslomaa/lääkärikäyntiä.

Ah, olipas ihanaa avautua, jospa menisin katsomaan tarvitaanko katolle välitankkausvälineitä-->

 

torstai, 12. elokuu 2010

Kierrätystä

Uuden talon myötä olen jostain syystä yrittänyt muuttaa tapojani egologisempaan suuntaan. Varmaan suurelta osin siksi, että se tarkoittaa myös kustannusten pysymistä hallinnassa. Ilmeisesti pelkkä "maailma pelastuu"-ajatus ei ole ollut riittävää minulle :)

Nyt olen muutaman päivän ollut kovin innoissani, kun saimme termoskannun. Juon kahvia paljon ja taas paljon, niin onhan se valtava säästö kun keitän kahvin ja kaadan heti termariin. Kahvikeitin saattaa meinaan olla päällä päivässä tunninkin, nyt sammutan sen heti. Eipä ole aikaisemmin tullut tuokaan mieleen, nyt vasta kun tuttava puoliväkisin kannun minulle tyrkytti huolimatta siitä, että yritin selittää sen tarpeettomuutta meile.

Mies on ihan helisemässä kanssani kun aloitin hiukan edistyneemmän kierrätyksen kuin aikaisemmin. Ainahan olen siis paperit ja pahvit erotellut, en sitten muuta. Olen aina haaveillut kompostista ja nyt minulla on sellainen. (niin saamaton jossain asioissa olen, että jos sellaista ei olisi valmiiksi täällä ollut, haaveilisin siitä vieläkin). Eli siis biojäte kerätään erikseen. Kuten myös lasi ja metalli. Jopa tupakka-askista erotellaan muovit ja laitetaan pahviin :D Biojätettä mies kutsuu kahvinporojen omaksi roskikseksi, eipä siellä paljoa muuta olekkaan!

Pitäisi soitella jätehuoltoon ja kysellä, meneekö olohuoneesta repimäni pinkopahvi ihan pahvinkeräykseen vai roudaanko muiden muassa kaatopaikalle.

Olen odotellut yli kuukauden kissalle tilaamaani nimikylttiä, eikä vieläkään näy. Soitin eilen sitten anopille, ettei vain ole mennyt sinne. No ei ollut, mutta kaikki muu posti löytyi taas sieltä. (asuttiin siis anopilla viimeksi). Olen jo kerran soittanut Postiin ja lupasivat korjata asian, tai siis soittaa kyseiseen postiin ja kehoittaa korjaamaan. Nyt sitten eilen soitin taas ja ajattelin, että tällä kertaa en sitten olekkaan niin kiltti palautetta ja korjauskehoitetta antaessani. Noh, onneksi sisäinen asiakaspalvelijani voitti ja olinkin sitten oikein mukava palautteenantaja. (eihän se sen asiakaspalvelussa työskentelevän vika ole). Linjan toisessa päässä olikin joku oikein mukava poika, jonka kanssa ihmeteltiin, miten tämä voi olla mahdollista. Ymmärtäisin, että miehen postit vahingossa sinne vielä eksyisivät, kun on sama sukunimi kuin muilla siellä asuvilla.

Lopputulos oli se, että annoin puhelinnumeron, johon kyseisestä postista sitten soitetaan ja tehdään selvitys henk.koh. miten näin on päässyt käymään. Olen kyllä kovin tyytyväinen tähän käytäntöön.

Minulle tuli uutena se, miten se posti käännetään. Olen kuvitellut, että jossain isossa pääpaikassa pienet työharjoittelijat liimailevat niitä kääntölappuja, mutta ne kirjeet menevätkin suoraan sinne postiin, missä viimeinen osoitteesi on ollut ja sieltä sitten käännetään uuteen osoitteeseen. Ehkäpä tämä oli kaikille muille ihan loogista, ei minulle :D

Sain ylipuhuttua miehen, että ostamiimme runkopatjoihin ostetaan nyt ainakin aluksi jalat vain, ennen kun löytyy "se oikea" sänky. Eli siis nyt lähden niitä jalkoja ostamaan \o/ (joiden pitää olla neliskanttiset ja valkoiset, miten niin minulla on mies, joka tietää mitä haluaa)